täyttää

== Finnish == === Etymology === From Proto-Finnic *täüttädäk; equivalent to täysi (“full”) +‎ -tää. (to turn (a certain age)): Compare Swedish fylla, perhaps a semantic loan. === Pronunciation === IPA(key): /ˈtæy̯tːæːˣ/, [ˈt̪æy̯t̪ːæː(ʔ)] Rhymes: -æytːæː Syllabification(key): täyt‧tää Hyphenation(key): täyt‧tää === Verb === täyttää (transitive) to fill, fill up, fill in (make full) to stuff (fill by crowding into) to refill, top up to inflate (a balloon, etc.) to stuff (taxidermy: preserve a dead animal) to fill, pervade (be in every part of) to fill (install in a position or office, eliminating a vacancy) to fulfill (satisfy, carry out, bring to completion; e.g. of a promise) to fulfill (comply with a requirement or criterion) (of age) to turn (reach a certain age) ==== Usage notes ==== (to turn): The verb is technically intransitive for this sense, but the number is inflected as if it were an object (see osma). As per usual numeral rules, numbers other than one are expressed in the nominative case, and a complement noun is then expressed in the partitive (...täytti 25 = täytti kaksikymmentäviisi, ...täytti 25 vuotta = täytti kaksikymmentäviisi vuotta). ==== Conjugation ==== ==== Derived terms ==== ==== Related terms ==== nouns: täyte, täyttö verbs: frequentative täytellä, passive täyttyä === Further reading === “täyttää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023 == Ingrian == === Etymology === From Proto-Finnic *täüttädäk. Cognates include Finnish täyttää and Estonian täita. === Pronunciation === (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtæy̯tːæː/, [ˈtæy̯tːæ] (Soikkola) IPA(key): /ˈtæy̯tːæː/, [ˈtæy̯tːæː] Rhymes: -æy̯tːæː Hyphenation: täyt‧tää === Verb === täyttää (transitive) to fill up (transitive) to fulfill ==== Conjugation ==== ==== Derived terms ==== === References === Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 617