viimän

== Ingrian == === Etymology === From Proto-Finnic *viime- (“past”). Akin to Finnish viimein. === Pronunciation === (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋiːmæn/, [ˈʋiːmən] (Soikkola) IPA(key): /ˈʋiːmæn/, [ˈʋiːmæn] Rhymes: -iːmæn Hyphenation: vii‧män === Adverb === viimän finally, at last ==== Derived terms ==== === References === Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 673